Riihimäen työväentalo – Rity-talo

Rity-talon historia
Riihimäen Työväenyhdistys perustettiin 1903.  Riihimäellä järjestäytyminen tapahtui suhteellisen aikaisin, sillä vain vajaat sata työväenyhdistystä oli ehditty perustaa aikaisemmin. Oman talon rakentamista pohdittiin kokouksissa jo ensimmäisen toimintavuoden aikana, mutta aluksi oli pakko tyytyä käyttämään VPK:n taloa. Talon rakennustoimet käynnistettiin vuonna 1904 ja pari vuotta myöhemmin, vuonna 1906 valmistui Riihimäen työväentalo. [caption id="attachment_32" align="aligncenter" width="640"] Riihimäen työväentalo vuosina 1906 - 1917[/caption] Talon rakentaminen oli annettu urakalla suoritettavaksi, mutta suurlakon jälkeen taloa tehtiin talkootöin. Talkootöissä oli mukana myös Raittiusseuran väkeä. Lakon aikaansaama innostus edisti talon valmistumista, sillä noin 90 prosenttia rakentamiseen käytetyistä varoista hankittiin vuonna 1906. Työväentaloa laajennettiin vuoden 1917 aikana. Salia suurennettiin ja rakennettiin näyttämötilat sekä vahtimestarin asunto. Kansalaissodan loppuvaiheessa saksalaisten vallattua punaisilta Riihimäen he ottivat haltuunsa myös työväentalon. Sodan päätyttyä voittanut puoli käytti lähes vuoden ajan taloa ja sitä nimitettiin suojeluskunnantaloksi. Valtioneuvosto päätti tammikuussa 1919 takavarikointien peruuttamisesta. Riihimäen Työväenyhdistyskin sai luvan käyttää taloaan, mutta sen oli maksettava siitä vuokraa valtiolle. Maaherra julisti 14.5. talon vapaaksi takavarikoinnista ja kesäkuussa taloa hoitanut poliisi luovutti sen yhdistykselle. [caption id="attachment_34" align="aligncenter" width="640"] Työväentalo ensimmäisen laajennuksen jälkeen 1920-luvulla[/caption] Työväenliikkeen jakaantumisen myötä kiistaa käytiin myös työväentalon omistuksesta aina kihlakunnanoikeudessa asti. Lopullinen ratkaisu sosialidemokraattien hyväksi syntyi maaherran päätöksellä 20.11.1922. Keväällä 1929 suunniteltiin talon ulkoasun kaunistamista, peltikattoa ja keskuslämmitystä. Vuonna 1931 talossa suoritettiin pakollisia korjauksia ja tehtiin peltikatto. Keskuslämmityksestä ja talon ulkomuodon kaunistamisesta oli rahan puutteen takia luovuttava. Maaliskuussa 1939 valittiin komitea suunnittelemaan uuden talon rakentamista. Elokuun alussa tehtiin periaatteellinen päätös rakentamisesta ja piirustusten hankkimisesta. Suunnitelma kuitenkin raukeni toisen maailmansodan alkamisen myötä. [caption id="attachment_35" align="aligncenter" width="639"] Työväentalo toisen laajennuksen jälkeen 1950-luvulla[/caption] 1960-luvun alussa nousi jälleen esille uuden työväentalon rakentaminen. Taloudellisista syistä uusi talo päätettiin rakentaa kahdessa vaiheessa. Monien mutkien ja viivästymisien jälkeen talo valmistui vuonna 1963. Uudessa talossa oli juhlasalin lisäksi kaksi asuntoa ja kokous- ja liiketiloja. Uusi talo ristittiin nimikilpailun jälkeen Rity-taloksi. Uuden talon rakentamisesta vastasi rakennusliike. Talkootyötä ei rakentamisessa juurikaan ollut. Talon rakentamiseen otettujen lainojen maksussa talkootyöllä oli kuitenkin ratkaiseva osa. Lainoja pystyttiin maksamaan tanssien järjestämisellä ja bingotoiminnalla. Näissä molemmissa pääosa työstä tehtiin talkoilla. Pian Rity-talon valmistuttua alettiin suunnitella jo talon toista vaihetta. Siihen oli tarkoitus rakentaa juhlasali ja näyttämötilat. Rity-talon juhlasalina käytettävä tila muutettaisiin keilahalliksi. Tämä toisen vaiheen rakentaminen ei toteutunut. 1980-luvun alkuvuosina taloa korjattiin ja kunnostettiin vuosittain taloudellisten mahdollisuuksien sallimissa puitteissa. Päätökset ja suunnitelmat laajemmasta saneerauksesta tehtiin vuoden 1989 aikana. Seuraavan vuoden aikana tehtiin käytännön päätökset saneerauksen sisällöstä ja aikataulusta ja aloitettiin rakennustyö niin, että maaliskuussa 1991 saatettiin viettää harjannostajaisia, ja alkukesästä peruskorjauksen ensimmäinen vaihe saatettiin päätökseen. Peruskorjauksen jälkeen Rity-talosta muodostui pieni liikekeskus ja toimintatila sekä omalle jäsenistölle että monille muille järjestöille. Talossa on juhlasalin ja kokoustilojen lisäksi erikokoisia liiketiloja. Tällä hetkellä talon on Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n omistuksessa. [caption id="attachment_33" align="aligncenter" width="640"] Rity-talo 2008[/caption] Avainsanat: