Presidenttiehdokas Tuula Haatainen vieraili kiertueellaan Riihimäellä Café Feeniksissä. Keskustelun keskiössä oli turvallisuuspolitiikka, jonka Haatainen korosti olevan paljon muutakin kuin mihin presidenttitenteissä on tähän mennessä keskitytty. Puolustuksestamme huolehtiminen on hyvin tärkeää, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikka myös on sitä, että panostetaan sotien ja kriisien ehkäisemiseen ja nyt olemassa olevien kriisien ratkaisemiseen. Haatainen yhtyi presidentti Ahtisaaren Pohjoismaiden neuvostossa esittämään kantaan, että sotien ja kriisien taustalla on aina se, että maa ja yhteiskunta kohtelee ihmisiä epätasa-arvoisesti. Esimerkiksi Eurooppaa ja Suomeakin kohdanneen turvapaikanhakijailmiön taustalla on Lähi-Idän kriisi ja ilmaston muutoksen aiheuttamat syyt.
– Kriisien ehkäisyssä on olennaista keskittyä juurisyihin. Kun elämisen mahdollisuudet omassa elinympäristössä ovat olemattomat joko sodan tai ilmastonmuutoksen aiheuttaman kriisin vuoksi, ihmiset lähtevät etsimään niitä muualta. Tässä kehitysyhteistyön toimivuus on avainasemassa. Euroopan unioni on maailman suurin kehitysavun kanavoija. Olenkin esittänyt, että miljardit, jotka kehitysyhteistyöhön EU:ssa käytetään, kuten myös Suomen käyttämät rahat, pitää käyttää järkevämmällä tavalla. Niiden pitää kohdistua elämisen edellytysten paranemiseen paikan päällä.
Esimerkiksi Afrikan väestö tulee arvioiden mukaan seuraavan 30 vuoden aikana kaksinkertaistumaan 2,5 miljardiin. Tästä väestöstä puolet on alle 25-vuotiaita.
– Voidaan vaan kuvitella, mitä tapahtuu, jos ilmaston muutoksen seurauksena Afrikassa kuivuus lisääntyy. Ihmiset lähtevät hakemaan apua muualta. Eurooppa on Afrikan lähialue ja tästä syystä tämä koskettaa meitäkin.
”On totta, että presidentinvaalitenteissä on tärkeää kuunnella mitä ehdokkaat puhuvat, mutta on tärkeää myös kuunnella myös niitä asioita mistä vaietaan. En ole tästä aiheesta puhetta kauheasti kuullut. Tätä pidetään vähäarvoisena keskusteluna ja sivujuonteena. Mutta minä sanon, että tämä on ihan ydinasia kun puhutaan turvallisuudesta ja kun pyritään estämään sotia ja kriisejä maailmassa.”
– Se lääke, mitä käytetään täällä kotimaassa, että hyvinvointiyhteiskunta toimii ja estetään eriarvoistumisen kehitystä, toimii myös näissä maissa, joista lähdetään hakemaan turvallisempaa elämää. Kun puhutaan tästä väestönkasvusta ja nuorista: nyt on se aika, kun pitää saada pystyyn toimiva koulutusjärjestelmä. On varmistettava, että lapset ja nuoret saavat koulutuksen ja pääsevät myös työelämään kiinni saadakseen paremman elämän.
Muutokseen pitää kytkeä myös yritykset, koska Afrikka ei ole pelkästään avun kohde. Afrikka on kasvava talousalue, jonne sijoittuvat yritykset voivat tuoda työpaikkoja ja kestävää kehitystä rakentamalla energiatuotantoa, vedenjakelusysteemejä ja kaikkea mitä tarvitaan maatalouden kehityksessä.
– Jos me halutaan luoda niille lapsille, joita tämä päivänä syntyy, maailma joka on kestävä, niin meidän on keskityttävä myös siihen mitä Euroopan rajojen ulkopuolella tapahtuu ja luotava heille elämisen edellytykset. Jos tähän ei kyetä, eriarvoistuminen kasvaa. Eriarvoistuminen johtaa kriiseihin, se johtaa sotiin.
”Me voidaan varustautua vaikka korvia myöten aseilla. Mutta se ei ole ratkaisu. Vain juurisyihin puuttumalla asia voidaan ratkaista. Sen takia se, mitä kehitysyhteistyössä tehdään, on keskeinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ja siitä syystä puhun näistä arvoista, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta, joiden pitää olla punainen lanka kaikessa siinä, miten me suhtaudutaan maailmaan.”
– Meillä on välineitä: EU ja YK. Pitää vain kerätä sitä tahtoa ja yhteisiä kumppaneita, joiden kautta saadaan myönteisiä kehityskulkuja, vakautta ja rauhaa, vietyä eteenpäin. Suomi voisi tässä asiassa olla suurempi tekijä kuin nykyisin.
Euroopan Unionissa pitää ottaa johtoasema, ottaa Pohjoismaat mukaan ja viedä tätä ajatusta eteenpäin. Yhdistyneet kansakunnat on toinen instrumentti, jonka kautta voidaan viedä rauhaa ja kestävää kehitystä eteenpäin maailmassa. Yhteisillä ohjelmilla pystytään vaikuttamaan. Tästä on osoituksena esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteiden kautta saavutettu äärimmäisen köyhyyden puolittuminen ja lukutaidon lisääntyminen maailmassa.
– Ja vielä lopuksi: tämä on ihan selvä asia meillä täällä Suomessakin, eriarvoistuminen kasvanut. Meillä on joukko ihmisiä jotka ovat syrjässä, jotka kokevat, että he eivät tule kuulluiksi. Meillä on 70 000 nuorta oikeasti syrjäytymisuhan alla. Jos meillä on tällainen joukko, joilla ei ole osaa eikä arpaa tässä yhteiskunnassa, on se pohja näille populistisille joukoille ja ääriliikkeille, jotka saavat jalansijaa. Ja se on vaarallinen tie.
– Suomi on pysynyt eheänä koossa sillä, että on satsattu hyvinvointiyhteiskuntaan. On vältelty sitä, että jakaannutaan ihmisryhmiin, jotka puhuvat ohi toistensa. Nyt meillä on niitä, joilla on entistä enemmän, joilla menee paremmin ja joille annetaan entistä enemmän. Ja niitä jotka kokevat olevansa ulkopuolella.
”Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat niitä keskeisiä arvoja, joilla meidän pitää tätä maata kehittää. Samat arvot ja keinot pätevät sekä kotimaassa että maailmalla. Näiden asioiden puolesta olen ehdokkaana.”
Tutustu presidenttiehdokas Tuula Haataiseen: haatainen2018.fi
Jaa tämä artikkeli