Työväen Vappua juhlittiin perinteisin menoin

Ajankohtaista

Perinteistä Työväen Vappua vietettiin Riihimäellä aurinkoisessa säässä. Päivä alkoi Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunnan ja Työväen Mieskuoron musiikillisella Vappuaamun tervehdyksellä Rity-talon tasanteella.

Mukana soittamassa oli Pertti Meriläinen, jolle tämä on järjestyksessään 70:s Vappujuhla. ”Soittaminen onnistuu muuten vielä oikein hyvin, mutta marssisoiton joudun harmikseni jättämään väliin”, Meriläinen kertoi. Kunnitoitettava ura soittokunnassa!

Aamusoiton jälkeen olivat vuorossa kunniakäynnit muistomerkeillä. Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto ovat vuosikymmenten ajan laskeneet yhteiset kukkalaitteet Juppalan 1918 muistomerkille, hautausmaan 1918 muistomerkille ja sankarihaudoille. 1918 muistomerkeillä tilaisuutta juhlistavat järjestöjen liput, sankarihaudoilla Suomen lippu.

Perinteiseen Vappukulkueeseen järjestäydyttiin Keskuspuistossa, josta marssittiin Rity-talolle. Vappujuhlan avasi SAK:n Riihimäen paikallisjärjestön puheenjohtaja Petri Mattila. Mattila arvosteli edellisen hallituksen aikana työväelle, työttömille, lapsiperheille, opiskelijoille ja eläkeläisille tehtyjä leikkauksia. ”Vai mitä mieltä olette edellisen hallituksen toimista, joita ovat muun muassa kilpailukykysopimus, lomarahojen leikkaus, koeajan pidentäminen, työn sivukuluista johtuvien maksujen siirto työnantajilta työntekijöille, työttömyysturvan keston lyhentäminen, aktiivimallin kautta työttömyysturvan tason leikkaus lähes 5 %:lla, lapsilisien leikkaus, vuorotteluvapaan ehtojen kiristäminen ja koulutusmäärärahojen leikkaus”, Mattila luetteli ja totesi tämän olevan vasta pieni osa kaikista heikennyksistä. Mattila totesi, että katseet on suunnattava tulevaisuuteen ja uskoa, että työntekijöille myötämieliset tuulet alkavat puhaltamaan. Hallitukselle Mattila lähetti terveisiä, että nyt on aika sellaisten tekojen, joilla työväen asemaa kohennetaan eikä huononneta.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n puheenjohtaja Ann Selin korosti vappupuheessaan tulevien hallitusneuvottelujen merkityksellisyyttä hyvinvoinnin ja tasa-arvon rakentamisessa. Tarvitaan paljon uudistuksia työelämään ja osaamisen kehittämiseen.

”Työelämän kouluttautumismahdollisuuksissa vallitsee nyt epäsuhta. Työnantajat kouluttavat enemmän toimihenkilöitä kuin työntekijöitä, enemmän vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteissa olevia kuin määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa olevia. Kysynkin, onko tämä reilua?”, sanoo Selin. Myös kansalaisten perustaitojen pitäisi olla kunnossa. Puutteelliset perustaidot, kuten ICT-taidot, vaikeuttavat Selinin mukaan ammatillisten taitojen kehittämistä.

Alustatalouden työntekijöiden aseman parantaminen vaatii muutoksia lainsäädäntöön. Uudet työn teettämisen muodot lisääntyvät tulevaisuudessa. Ne lisäävät uusia ansaintamahdollisuuksia, mutta myös uhkaavat syrjäyttää työn tekijän kohtuullisten työehtojen ulkopuolelle. ”Suomen työoikeudellinen ja sosiaaliturvalainsäädäntö on rakennettu sen varaan, että työn suorittaja on joko työntekijä tai yrittäjä. Nykyisin suuri osa alustojen kautta työtä tekevistä ei saa suojakseen mitään heikomman osapuolen suojaksi rakennetusta lainsäädännöstä, esim. vuosilomalaista ja työturvallisuuslaista”, Selin toteaa.

Kohtuullisiin työehtoihin liittyy myös Selinin vaatimus alipalkkaukseen puuttumisesta: ”Alipalkkaus nakertaa yhteiskuntaamme ja vääristää yritysten kilpailua. Liian pienen palkan maksaminen voi johtua työnantajan tietämättömyydestä, jolloin asia usein korjaantuu helposti. Usein työehtosopimuksen alittavan palkan maksaminen on kuitenkin työnantajan tietoisesti tekemä päätös.”

”Useat työelämän päätökset tehdään Euroopan tasolla. Viime kaudella EU muun muassa rajoitti nollatuntisopimusten käyttöä ja sääti, että samasta työstä tulee saada samassa työpaikassa sama palkka kansallisuudesta riippumatta – eli Suomessa työskentelevää on kohdeltava suomalaisen työehtosopimuksen mukaan”, sanoo Ann Selin ja kannustaa äänestämään tulevissa Eurovaaleissa. ”Pomosi äänestää melko varmasti. Haluatko, että hän päättää sinun puolestasi?” (Koko puheen voit lukea täältä.)

Vappujuhlassa esiintyivät loistava duo Erja ja Have, jotka olivat poimineet ohjelmistoonsa ehkä yllättäviäkin ”työväenlauluja” perinteisten lisäksi. Myös Työväen Mieskuoro ja Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta musisoivat juhlassa. Juhlan oheistapahtumassa Kolmiopuistossa riitti vilskettä, kun lapset jonottivat poniratsastukseen ja kasvomaalaukseen.

Työväen Vapun yhteistyössä järjestivät SAK:n Riihimäen paikallisjärjestö, Riihimäen Sosialidemokraatit ja Riihimäen Seudun Vasemmistoliitto.


Kuvat on luovutettu kuvaajien toimesta Riihimäen Sosialidemokraattien vapaaseen käyttöön.