Iso sali oli tilaisuutta varten koristettu kasviköynnöksillä, kuusilla, lipuilla ja kilvillä. Ylinnä peräseinällä olevassa kilvessä luettiin: ”Työ on kaiken rikkauden lähde”. ”Vapaus, veljeys ja tasa-arvo”. ”Köyhälistö, liittykää yhteen”.
Edellä oleva teksti on lainattu 17.-20.7.1899 Turun työväenyhdistyksen huoneistossa pidetyn työväenyhdistysten edustajakokouksen pöytäkirjasta. Kokouksessa perustettiin Suomen Työväenpuolue. Aivan yhtä hienot puitteet kuin Turussa ei ollut Riihimäen palokunnantalolla 29.3.1903, kun Riihimäen Työväenyhdistystä perustettiin. Aate ja innostus olivat kuitenkin samat.
Yhdistys liittyi aluksi ruotsalaisen työväenliiton haaraosastoksi, koska sillä oli oikeus vahvistaa jäsenyhdistystensä säännöt ja sosialidemokraattisella työväenpuoluella ei. Kesäkuussa työväenyhdistys kuului jo Suomen Työväenpuolueeseen ja se lähetti edustajansa elokuussa 1903 pidettyyn Forssan puoluekokoukseen. Forssan kokouksessa puolueen nimi muutettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi ja hyväksyttiin puolueelle periaateohjelma. Ohjelma on hyvin pitkälle runkona nykyisellekin puolueen periaatejulistukselle ja ohjelmille.
Riihimäen Työväenyhdistyksen oma talo valmistui vuonna 1906, juuri sopivasti niin, että siellä päästiin valmistautumaan ensimmäisiin eduskuntavaaleihin, niihin kuuluisiin vuoden 1907 ”Punainen viiva” -vaaleihin. Tammikuussa 1907 perustetun Riihimäen valitsijayhdistyspiirin vaalitunnuksena oli ”Sosialidemokratia – viljelyspakko”. Tärkeitä vaaliohjelman aiheita olivat maatalous-, kieli-, uskonto- ja torpparikysymykset. Ehdokkaita asetettiin kolme.
Sosialidemokraatit saivat vaaleissa 80 edustajaa, naisedustajia heistä oli yhdeksän. Hämeen eteläisestä vaalipiiristä eduskuntaan valittiin seitsemän edustajaa, joukossa Riihimäen valitsijayhdistyspiirin kolme ehdokasta.
120 vuotta on pitkä aika, johon mahtuu monenlaisia tapahtumia. Riihimäen Työväenyhdistyksen, nykyisen Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n, edustajat ovat olleet aktiivisia toimijoita paikkakunnalla, Hämeessä ja valtakunnallisesti koko yhdistyksen historian ajan. Yhdistyksen toiminnan voisi kiteyttää yhteen lauseeseen: Työtä ja oikeudenmukaisuutta Riihimäellä jo vuodesta 1903.
Toivotan rohkeutta ja tarmoa yhdistysväelle myös tuleville vuosikymmenille – maailmaa voi muuttaa, tarvitaan vain rohkeita ihmisiä.
Kaisu Kotirinta, puheenjohtaja
Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n kevätkokous pidettiin 30.3.2023 Herajoen työväentalolla 120-vuotisjuhlakokouksena.
Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin yhdistyksen entinen puheenjohtaja Eero Viitaniemi, joka kiitospuheessaan kertoi puheenjohtajakaudelleen osuneen vastaavan 90-vuotisjuhlakokouksen.
Eero Viitaniemi totesi, että on ilo nähdä tänään kokouksessä sellaisia henkilöitä, jotka olivat paikalla myös 30 vuotta sitten sekä sellaisia, jotka eivät olleet. Tämä kertoo sekä sitoutuneisuudesta yhdistyksen työhön että yhdistyksen jatkuvuudesta.
Kuvassa kokouksen puheenjohtaja Eero Viitaniemi ja Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtaja Kaisu Kotirinta.
Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Kaisu Kotirinta kertoi, että alkutaipaleellaan yhdistys pääsi heti valmistautumaan tärkeisiin vaaleihin: säätyvaltiopäivät hyväksyi vuonna 1906 uuden yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvan valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Samoin on tänäkin vuonna, viikonloppuna käydään jälleen Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeät vaalit. Luotamme siihen, että maailmaa voi muuttaa ja siihen SDP tarjoaa rohkeita ihmisiä.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari toi kokoukselle tervehdyksen etäyhteydellä. Ville totesi valtakunnallisen tilanteen vaalikentillä olevan tiukka, mutta turuilla ja toreilla saatu palaute ja kannustus on ollut positiivista.
Riihimäen Työväenyhdistys – Riihimäen Sosialidemokraatit ry 120 vuotta
Otsikkokuva: Riihimäen Työväenyhdistyksen ensimmäinen lippu.
Jaa tämä artikkeli