Vuosittain 8. maaliskuuta vietetään YK:n kansainvälistä naisten oikeuksien ja rauhan päivää.

Monia parannuksia on saatu aikaan naisten aseman ja oikeuksien parantamiseksi, mutta yhä vieläkin naiset kohtaavat lukuisia oikeuksiensa loukkauksia, kaikkialla maailmassa. Erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat oikeudet ovat nousseet kiistanalaiseen asemaan, itsemääräämisoikeus omaan kehoon sekä ehkäisypolitiikka jakavat mielipiteitä myös YK:ssa.

Vuoden 2024 lopussa Suomessa oli yhteensä 5 637 214 asukasta, joista 2 791 526 oli miehiä ja 2 845 688 naisia. Naisia oli siis noin 54 000 enemmän kuin miehiä. Naisen euro oli miesten keskiansioista 84,3 senttiä Tilastokeskuksen ansiorekisterin mukaan vuonna 2022. Vammaisten naisten euroa on yritetty selvittää, ja sen arvellaan jäävän 60 sentin paikkeille. Tämä on merkittävä harmaalle alueelle jäänyt henkilö- ja euromäärä, kun tiedetään, että vuonna 2023 EU:n yli 16-vuotiaista henkilöistä 27 %:lla oli jonkinlainen vamma. Suomessa heitä oli vuonna 2023 34,8 %! Naistenpäivä on siis enemmän kuin nais-mieskysymys, yhteiskunnallisempi.

Naistenpäivän historia

Joidenkin lähteiden mukaan naistenpäivän historia ulottuu 1857, jolloin sadat työläisnaiset lakkoilivat alhaisien palkkojen, pitkien työaikojen ja muutenkin kohtuuttoman huonoja työoloja vastaan New Yorkissa. Virallisesti Yhdysvaltain sosialistipuolue järjesti ensimmäisen naistenpäivän jo vuonna 1909.

Sosialistisen internationaalin kokous Kööpenhaminassa 1910 hyväksyi yksimielisesti naistenpäivän, ja sitä onkin vietetty vuodesta 1911. Kööpenhaminassa Suomea oli edustamassa viisi Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnan naisjäsentä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ida Aalle-Teljo. Suomalaisryhmään kuului myös Miina Sillanpää, josta tuli myöhemmin itsenäisen Suomen ensimmäinen naisministeri.

Ihmisoikeuksien toteutumista naisille turvaavia erityissopimuksia

CEDAW, YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltämistä koskeva sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 1979. Sillä edistetään naisten tasa-arvoisia ihmisoikeuksia.

Pekingissä vuonna 1995 järjestetyn maailmankonferenssin merkittävin anti, Pekingin julistus ja toimintaohjelma, naisten oikeuksien edistämiseksi maailmalaajuisesti. Valtiot sitoutuivat edistämään naisten tasa-arvoa, koulutusta, terveyttä, turvallisuutta, yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa sekä mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Pekingissä luvattiin taata kaikille maailman naisille ja tytöille täysimääräiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet ilman minkäänlaista syrjintää. Tavoitteiden täysimääräisen toteutumisen eteen on edelleen tehtävä aktiivisesti työtä.

Istanbulin sopimus, Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta allekirjoitettiin Istanbulissa 11.5.2011.

Suomi ratifioi YK:n vammaisyleissopimuksen 2016, jossa kiinnitetään huomiota moniperustaiseen syrjintään mm. iän, sukupuolen, sosiaaliseen asemaan. Siinä painotetaan yhdenvertaisuuden toteutumista, kielletään syrjintä ja luodaan valtioille velvollisuuksia vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Valtioiden velvollisuus on toteuttaa toimia varmistaakseen, että vammaiset naiset ja tytöt voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikista ihmisoikeuksista.

Sari Palm