Kaikilla on oikeus oppimiseen ja oppilaslähtöiseen kouluun

Demarikynästä,Etusivu

Kaupunginvaltuustossa 28.9.2020 pääaiheena oli Riihimäen kaupungin palveluverkko.


Haluan käydä tässä mietteitäni läpi oltuani läsnä valtuuston kokouksessa maanantaina 28.9.2020. Järjestömme oli käsitellyt palveluverkkouudistusta useaan kertaan yhteisissä kokouksissa. Jäsenistölle oli jäänyt varmasti selkeä kuva mittavan uudistuksen tarpeesta, perusteista ja merkityksestä.

Olin yhdistyksemme edustaja palveluverkkoselvityksen ohjausryhmässä. Ohjausryhmä kokoontui kaikkiaan kymmenen kertaa 16.4.2020 ja 16.9.2020 välisenä aikana. Ryhmä rajasi pois jo alussa sote-kiinteistöt, mutta muisti valtuuston tasolla tehdyt aseman seudun yleissuunnitelmat. Erityisen tärkeä lähtökohta oli lapsimäärän todettu väheneminen ja vanhuusväestön määrän selkeä nousu lähivuosina. Unohtaa ei myöskään voinut kaupungin talouden ennakoitua kehitystä.

Meille demareille oli tärkeää saada selville päätösten vaikutus tulevina vuosina.

En halunnut rajata aloittavien oppilasryhmien määrää, mutta laskennallisesti ryhmän koko olisi enintään 20. Alun puheenvuoroissa pidin merkityksellisenä, että Uramon koulu vastaanottaa oppilaita mitoituksensa mukaisesti. Toinen lähtökohta oli minulle annettu evästys siitä, että Peltosaareen on saatava koulu poistuvan tilalle.

Neuvottelujen edetessä muodostui kouluverkosta 8-9 erilaista versiota, joista 3 realistista mallia siirtyi jatkovalmisteluun ja juuri noihin vaikutusarvioihin ja erilaisten kyselyiden ja lausuntojen piiriin.

Valmistelun perusteellisuudesta antaa myös selkeän kuvan se, että esimerkiksi sihy-lautakunta sai kahteen otteeseen antaa lausuntonsa tulevaan uudistukseen. Ensin eväste-muotoisena ja sitten selvitysryhmän päätösehdotuksen luonnoksesta.

Minun muistiinpanojeni marginaalissa luki koko työryhmän ajan kysymysmerkillä painotettu opetuksen laadun turvaaminen.

Valtuustosta

Oli jo ohjausryhmässä selvää, että pienempien poliittisten ryhmien edustajien pitää miettiä omaa etuaan ensin ja sen jälkeen vasta pohtia koululaisten kysymyksiä. Myös valtuustoiltana tämä kävi selkeästi ilmi. Meillä tätä ongelmaa ei ollut kun asioihin suhtautuminen sovittiin peilautuvaksi oppilaslähtöisesti ja todettujen faktojen tunnustaen.

Lauri Jormanainen (sd) kiitti ohjaustyöryhmän panosta ja muistutti oppilasmäärän vähenemisen ja suuren ikäluokan vanhenemisen. Varmasti ryhmä haluaa vastaanottaa kiitoksen, kun tavoitteena oli juuri oikea mitoitus palveluverkossa tulevien muutosten edessä. Samassa puheenvuorossa Jormanainen muistutti valtuuston velvollisuudesta reagoida kaikkiin muuttuviin tilanteisiin.

Miia Nahkuri (sd) toisti tämän väestörakenteen ongelman ja muistutti kyselyissä esiin tuodun huolen opetuksen tulevasta laadusta. Tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun opetustoimessa katsoi Nahkuri tärkeäksi. Oppilashuollon lakisääteinen tuki tulee olla kaikkien saatavilla sitä tarvitsevilla. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että myös heikommilla yksilöillä on oikeus esteettömään oppimiseen.

Perussuomalaisten ideologiseen maailmaan kehitysvammaisten tai ulkomaalaistaustaisten lasten kohtalo ei kuulu. Toisaalta myös kristillisistä ja kokoomuksesta löytyi vähättelyä oppilashuollon toteutumista kohtaan. Tämä ilmeni lopun äänestyksessä.

Miia Nahkuri muistutti Uramon koulun lakkauttamisen aiheuttaneen aikoinaan suurta huolta oppilaiden turvallisesta liikkumisesta siirtotiloihin. Riihimäen näköisessä ja kokoisessa kaupungissa kaikki kuitenkin sujui hyvin osaavan henkilöstön avulla. Muistutus oli asiallinen, koska lukuisissa kuntalaisten yhteydenotoissa tuo koulumatka oli suuren huolen aihe.

Petri Mattila (sd) toi puheenvuorossaan myös mahdollisia negatiivisia puolia esiin hallituksen esitykseen liittyen. Ohjausryhmän teettämät vaikutusarviot perustuivat paljolti kyselyihin. Petri muistutti asiallisesti, että pääpaino on kuitenkin kyselyiden tulkinnasta. Samoin muistutus siitä, että kaupungin velkaantuminen oli seurausta koulujen korjaamisesta. Korjattujen koulujen käyttöikä ei ole vielä lopussa. Samoin asuntokannan monipuolisuus tulisi ottaa huomioon jatkosuunnitelmissa. ”Mistä niitä säästöjä tulee?” oli Mattilan kysymys.

Oman näkemykseni mukaan pienen eliittikoulun jatko kunnallisessa verkostossa ei voi olla ratkaisu. Koulupakkoa ei Suomessa ole, mutta oppivelvollisuudesta säädetään laissa.

Kunnan tulee osoittaa opiskelupaikka jokaiselle kouluikäiselle oppilaalle ja siitä me pidämme jatkossakin kiinni.


Palveluverkkoasiaan liittyvät mietteet kokosi kaupunginvaltuutettu ja ohjausryhmän pj. Hannu Nokkala (sd).