”Ajankohtaista kaupunkipolitiikasta” –tilaisuudessa Riihimäellä keskusteltiin vilkkaasti asumisesta, kaavoituksesta, liikenteestä ja elinkeinopolitiikasta helsinkiläisen kaupunkitutkija Kaarin Taipaleen ja Riihimäen kaupungin kaavoituspäällikkö Raija Niemen alustamana.

Kaarin Taipale käytti esimerkkinä metropolialueen hankkeita ja kaavoituksen arkea. Vaikka Helsingin ja Riihimäen kaupunkityypit ja rakenteet ovat hyvin erilaiset, myös yhtäläisyyksiä kaavoituksen haasteissa löydettiin.

– Ongelmat ovat samoja joka puolella, oli sitten kyse Tikkurilasta tai Timbuktusta, Taipale sanoo. – Ihmiset tarvitsevat vettä, liikenneyhteyksiä, koteja, työpaikkoja, terveydenhuoltoa ja paljon muuta. Ja nämä on tavalla tai toisella järjestettävä.

”Tiivistäkää vaan, mutta jossain muualla”

Aiemmin mm. Helsingin rakennusvalvontaviraston päällikkönä työskennellyt Taipale kertoi nykyisenä kaupungin luottamushenkilönä ajoittain harmistuvansa päätöksenteon kulttuurin muutoksesta. Virkamiesvalmistelun asiantuntemusta lähes väheksytään ja esitetään viisauden löytyvän jostain muualta, usein omiin intresseihin vedoten. Saman muutoksen on nähnyt myös Riihimäellä kaavoituksen parissa pitkään työskennellyt Niemi.

– Asioita pitäisi osata katsoa laajemmin, sanoo Taipale. Esimerkiksi nykyisten maakuntaelinten ongelma on se, että niitä ei ole valittu vaaleilla, vaan kunnat lähettävät niihin omat edustajansa, jotka kynsin ja hampain pitävät kiinni vain oman kuntansa tarpeista. Pitäisi katsoa kokonaisuutta, myös maakuntarajojen yli, ja osata tunnistaa hankkeiden hyvät vaikutukset laajemmalle alueelle.

– Hyvä esimerkki tästä on Pisara-rata, jota Riihimäen kaupunki on kannattanut, kertoo Niemi. – Kun Helsingin alueen lähijunaliikennettä saadaan järjestettyä uudelleen, se tarkoittaa enemmän tilaa pääradalla ja mahdollistaa enemmän junayhteyksiä Riihimäen suuntaan. Suuri osa riihimäkeläisistä käy päivittäin töissä ja opiskelemassa pääkaupunkiseudulla ja käyttää junaa.

– Paikallisella tasolla negatiivinen esimerkki taas on asuinalueiden tiivistäminen. Periaatteessa asuintonttien lisäämistä sitä kautta kannatetaan, mutta perinteinen ”ei minun takapihalleni”-ajattelu on vallassa, Niemi sanoo.

Riihimäki kasvaa, mutta minne?

Riihimäellä 90 % kaupungin väestöstä asuu kolmen kilometrin säteellä keskustasta.

– Tärkeätä olisi kehittää Riihimäen nykyistä rakennetta. Keskustan alue on jo melko kompakti, mutta vielä löytyy jonkin verran tiivistämisen varaa, kertoo Niemi. – Mahdollisia tulevaisuuden asuinalueita voivat olla Kalmu, varuskunnan alue sekä Riuttan alue. Kaikissa näissä on kuitenkin omat haasteensa. Jotta Riihimäki säilyy elinvoimaisena, on kasvusuunnan löydyttävä mahdollisimman pian.