Olemmeko tyytyväisiä vanhuspalvelulain tuomiin muutoksiin? Laki velvoittaa kuinka laitoshoitoa kunnissa on vähennettävä ja kotona asumista lisättävä. Asia vain tuntuu erittäin epäloogiselta, koska lain valmistelussa ei ole otettu huomioon resurssien puutteita kotihoidossa. Käyntimäärät ikääntyneiden kodeissa ovat useissa kunnissa lisääntyneet mutta henkilökuntaa ei ole palkattu tarpeiden mukaan. Pelkkä työn organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttamiseen. Ilman lisähenkilökuntaa palvelu ei vain toimi.

Jo 1990-luvulla puhuttiin palvelurakennemuutoksesta, alettiin vähentää laitospaikkoja vaikka tiedettiin, että vanhusväestö lisääntyy. 2000-luvulla laitospaikkojen vähentäminen laajeni hyvän hoidon kriteereillä ja v. 2008 lopulla ohjeistettiin lisää muutoksia, vuonna 2013 laadittiin laki.

Superin ammattiliitto julkaisi tammikuussa 2015 jäsenistölleen tehdyn kyselyn johon vastasi 2400 lähi- ja perushoitajaa. 95 % kyselyyn vastanneista oli huolissaan hoidon laadusta. Jäsenet ovat lisäksi huolissaan asiakkaidensa turvallisuudesta ja työn kuormittavuudesta, työntekijät uupuvat ja hoito kärsii. Lähes 90 % vastaajista katsoo, että heidän työmääränsä on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Riihimäellä henkilökunnan sairauspoissaolot kotipalvelussa ovat lisääntyneet ja sijaisia on ollut vaikea saada. Töistä jää automaattisesti osa tekemättä ja se on taas poissa hoidettavan vanhuksen oikeuksista. Liitto muistuttaa kuinka kotona hoidettavat ikääntyneet ovat yhä sairaampia ja heidän hoitonsa vaatii aiempaa enemmän voimavaroja henkilökunnalta. Vanhusten kotihoito on siis kriisissä!

2013 säädetty vanhuspalvelulaki edellyttää kunnan järjestämään iäkkäälle henkilölle sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat ikääntyneen henkilön tarpeisiin nähden oikea-aikaisia, riittäviä ja laadukkaita. Lain tarkoituksena on ollut parantaa ikääntyvän väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Mm. tätä osaa laista kunnat eivät pysty toteuttamaan. Kysehän on suoranaisesti rahasta, jota on budjetoitu liian vähän tarpeisiin nähden. Tehdään alibudjetointia ja vanhuspalvelulakia rikotaan. Kotona asuu paljon iäkkäitä henkilöitä jotka haluaisivat asua turvallisessa hoitokodissa.

Kotihoidon asiakkaan kunto heikkenee väistämättä jos hän ei heti alkutaipaleeltaan saa kuntouttavaa toimintaa, ulkoilua, virkistystä ja sosiaalisia tapaamisia. Miten kotihoito pystyy toteuttamaan edellä mainittuja toimintoja perushoidon lisäksi kun kello tikittää käynnin yhteydessä koko ajan ja kiire on jo toisaalle. Kotiin jääminen selkeästi alentaa ikääntyneen toimintakykyä.

Moniko iäkäs henkilö siis haluaa olla kotinsa vankina jos sieltä ei pääse mihinkään.
Emeritaprofessori Geriatri Sirkka-Liisa Kivelä oli kutsuttuna asiantuntijana laatimassa vanhuspalvelulakia. Hän oli silloin voimakkaasti sitä mieltä, että palveluja pitää antaa kotiin ja ikääntyneen henkilön paikka ei ole laitoksessa. Kivelän ajatusmaailma on viimeisinä vuosina muuttunut omaishoitajuuden myötä. Hän kertoo eräässä lehtihaastattelussa kuinka kotona asumista ihannoidaan liikaa. Todellisuudessa kotihoito tarkoittaa nykyään sitä, että ikäihmiset suljetaan kotiin. Nyt Kivelä on huolissaan ikääntyvien kotona asuvien henkilöiden yksinäisyydestä, turvattomuudesta ja masennuksesta, sekä niiden aiheuttamista seuraamuksista (Iltalehti.fi, Terveys, 22.1.2015). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan kotihoidossa olevista asiakkaista yli 5 % tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa.

Ei tarvitse mennä kotikuntaansa kauemmaksi kuin pystyy toteamaan kuinka huonokuntoisia, yksinäisiä ja muistisairaita kotona asuvia ikääntyneitä kuljetetaan sairaalaan ja takaisin ambulanssilla useita kertoja. Heidät palautetaan hoidon tai tarkastuksen jälkeen kotiin kun ei ole muutakaan paikkaa mihin vanhuksen voisi viedä. Tätäkö vanhuuteemme tulevaisuus on?

Jokaisella ikääntyneellä pitää olla oikeus arvokkaaseen loppuelämään, asuupa hän omassa kodissaan tai laitoksessa. Kotihoidon ongelmat on ratkaistava pian tai kotona asumisen unelmasta tulee painajainen. Kotihoidon tilannetta täytyy saada kommentoida ja toivonkin siihen julkisia kannanottoja.

Kirsti Leskenmaa
kaupunginvaltuutettu (sd)
vanhustyön hoitaja
Riihimäki