Vuoden ensimmäinen valtuuston kokous alkoi valtuuston puheenjohtaja Pertti Mäkelän (kok) puheenvuorolla, jossa hän korosti joukkuepelaamisen tärkeyttä suurien muutosten ja haasteiden edessä.

Maan hallitus pyysi kunnilta lausuntoja itsehallintoalueista.  Riihimäen kaupungin lausunto tehtiin yhteistyössä maakunnan muiden kuntien kanssa ja kaupunginhallitus esittikin valtuustolle, että Riihimäki kuuluisi jatkossakin Kanta-Hämeen maakuntaan. Valtuutetut Mikko Lund (sd) ja Jorma Katila (kok) olivat asiasta toista mieltä ja toivoivat, että Riihimäki suuntaisi katseensa etelään pohjoisen sijaan. Lund esitti Katilan kannattamana, että Riihimäen kaupungin lausunto palautettaisiin uudelleen valmisteltavaksi. Valtuutetut Kirsti Tolvanen (sd) ja Esko Nummela (sd) muistuttivat siitä, että lausuntojen jättöaika oli umpeutumassa.
Palautusesitys kaatui selkein äänin 39-3, jonka jälkeen valtuutettu Lund esitti, että Riihimäki valitsee itsehallintoalueeksi Uudenmaan. Tätä esitystä kannatti valtuutettu Katila. Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen (kok) perusteli Kanta-Hämeeseen kuulumista mm. kolmella selkeällä seutukunnalla (Riihimäen, Hämeenlinnan ja Forssan seudut), jotka toimivat jo nyt tiiviissä yhteistyössä. Keskustelun siirtyessä valinnan vapauteen valtuutettu Terhi Mäntymaa (vas) muistutti, että yksittäisellä kuntalaisella on jo nyt mahdollisuus valita sairaalan, jossa hoitoa saa. Hän totesi myös, että on tärkeää kuulua Kanta-Hämeen alueeseen, että Riihimäen ääni tulisi paremmin kuuluviin kuin valtavassa Uudenmaan itsehallintoalueessa. Valtuutettu Lundin esitys hävisi äänestyksen luvuin 39-3.

Keskustan valtuustoryhmän aloite vanhusten perhehoidosta kirvoitti puheenvuoroja vanhustenhuollon nykytilanteesta. Kalevi Pullinen (kesk) piti perhehoitoa kodinomaisena hoitomuotona. Useammassa puheenvuorossa tuotiin esiin perhehoito hyvänä lisänä osana vanhustenhoitoa. Valtuutettu Kirsti Leskenmaa (sd) muistutti, että vanhustenhoitoon tarvitaan rautaista ammattitaitoa. Miia Nahkuri (sd) korosti, että palveluiden tulee olla mahdollisimman monipuolisia ja oikein kohdennettuja. Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvityksestä kävi ilmi, että perhehoito on ollut Riihimäellä jo käytössä oleva malli, mutta perhehoitajiksi haluavia ei ole ollut kuin yksi. Nyt suunnitteilla on maakunnallinen perhehoitoyksikkö ja asian valmistelu jatkuu. Lautakunnan selvitys hyväksyttiin vastaukseksi valtuustoaloitteeseen.

Joulukuun kokouksessa tiukan äänestyksen jälkeen valtuuston päätökseksi tuli, ettei työllisyydenhoitoon tarkoitettuja virkoja ja toimia perusteta. Joulukuun kokouksen jälkeen selvisi, ettei valtuusto päätä toimien perustamisesta vaan kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus päätti perustaa virat ja päätös saatettiin nyt valtuuston tiedoksi. Valtuutettu Sari Jokinen (vihr) epäili, etteivät kaikki joulukuun valtuustossa osanneet arvata kuinka suuret vaikutukset toimien ja virkojen jäädyttämisellä olisi voinut olla. Valtuutettu Eija Aittola (kok) kyseli työllisyyden hoidon tuloksien perään ja ihmetteli miten työmarkkinatuen kuntaosuudet voivat vain koko ajan nousta vaikka työllisyydenhoitoon on panostettu koko ajan enemmän. Nahkuri pyysi huomioimaan raportoinnissa myös yleisen taloustilanteen sekä maanlaajuisen pitkäaikaistyöttömyyden kasvun sekä sen, että erilaisilla tukitoimilla on tarkoitus auttaa ihmistä eteenpäin eikä ainoastaan karsia kuntien työmarkkinatuen kuntaosuuksista aiheutuvia menoja. Nahkuri muistutti, että maan hallitus on kaavaillut pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoidon siirtämistä kokonaan kuntien vastuulle, johon tulee myös varautua.

Valtuuston esityslistan viimeinen kohta käsitteli Riihimäen seudun terveyskeskuksen omistajaohjausta. Kaupunginhallitus antoi marraskuussa 2015 yksimielisesti sitovat ohjeet riihimäkeläisille edustajille kuntayhtymän talousarvion käsittelyä varten. Yhtymähallituksen jäsen Matti Liimatainen (vas) ei kuitenkaan noudattanut ohjeita, vaan äänesti ohjeita vastaan. Tämä on johtanut siihen, että valtuusto varasi joulukuun talousarviokokouksessa perusterveydenhuoltoon liian pienen määrärahan ja kaupungin budjetista puuttuu noin 470 000 euroa. Liimatainen oli jo aikaisemmin toiminut kaupunginhallituksen ohjeiden vastaisesti, jonka vuoksi esitettiin tilapäisen valiokunnan perustamista, joka ryhtyy valmistelemaan Liimataisen erottamista yhtymähallituksesta. Valtuutettu Esko Nummela (sd) esitti, ettei valiokuntaa asetettaisi, mutta esitys ei saanut kannatusta. Valiokunnan jäseniksi valittiin Riitta Takala (kok), Petri Mattila (sd), Jari Heikkinen (ps), Mika Laine (kd) ja Riitta Romu (vas). Varajäseniksi valittiin Eija Aittola (kok), Kirsti Tolvanen (sd), Jari Mikkonen (ps), Ismo Portin (kd) ja Rauli Hirviniemi (vas).

Näiden lisäksi valtuusto käsitteli ja hyväksyi mm. vuoden 2012 tilinpäätöksen sekä asumiseen tarkoitettujen tonttien uudet hinnoittelutavat.

—
Teksti: Miia Nahkuri, kaupunginvaltuutettu, SDP