Kaupunginvaltuuston ensimmäinen asiapykälä käsitteli kaupungin poistosuunnitelman tarkistamista 1.1.2012 alkaen. Esko Nummela (sd) oli huolissaan päätösesityksen vaikutuksesta tulevaisuuteen. Hän kyseenalaisti asiankohtaan pyydettyjä asiantuntijalausuntoja ja kertoi, että valitusprosessit tulevat jatkumaan.
Kirsti Tolvanen (sd) kertoi 10.8.2015 olleesta tilaisuudesta, jossa kaupunginhallituksen pyynnöstä maan johtavat asiantuntijat antoivat lausunnot Riihimäen kaupungin poistoista. Hän kysyi, ketä uskoa, jos asiantuntijat kertoivat yksimielisesti, että poistojen liitetiedostojen täydentäminen riittää.
Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen painotti poistosuunnitelman merkitystä kuntatalouden ohjauksessa, jossa se lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Kaupunginjohtaja kiitteli kaupunginhallituksen osuutta prosessin läpiviennissä ja kertoi, että hallitus pelasti asian ottamalla siitä poliittisen vastuun. Päätökseksi asiassa tuli hallituksen pohjaesitys, jossa hallitus toteaa, ettei tässä vaiheessa ole perusteltua syytä muuttaa kaupungin voimassa olevaa poistosuunnitelmaa.

Talouden seurantaraportin (heinäkuu 2015) ennusteen mukaan kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta tulee olemaan 1,8 miljoonaa alijäämäinen. Suurimpana syynä on sosiaali- ja terveyslautakunnan menojen ylittyminen 1,8 miljoonalla eurolla. Suurin ylityksen kohta on työllisyysmenoissa.
Esko Nummela painotti soten pitkän aikavälin suunnittelun merkitystä. Ismo Portin (kd) ja Riku Bitter (kok) omissa puheenvuoroissaan kertoivat kaupunginhallituksen vastaavan talouden seurannasta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty (sd) sekä sote-lautakunnan pj. Janne Yrjölä (vas) pitivät tärkeänä, että sote-johtaja esittää hallitukselle toimenpiteet, joilla alijäämä pyritään kuromaan kiinni. Seurantaraportti merkittiin tiedoksi.

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän perussopimusta muutettiin niin, että kuntayhtymän osajäsenkunta Janakkala ei ole vastuussa kuntayhtymän ennen vuoden 2013 syntyneistä alijäämistä. Tämän jälkeen Janakkala vastaa kuntayhtymän mahdollisesta alijäämästä ympäristöterveydenhuollon osalta peruspääomaosuuksien suhteessa.

Riihimäen viheralueohjelman 2015 – 2035 avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Viheralueohjelma toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana.
Moni valtuutettu kysyi, onko meillä taloudellisesti varaa toteuttaa viheralueohjelma. Timo Liimatta (vas) kehui ohjelmaa pitkän linjan strategiseksi ohjeeksi.

Seuraavaksi asialistalla oli Räätykänmäki 2; asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos.
Mauno Ovaskainen (ps) esitti kaavan hylkäämistä. Häntä kannattivat Juha Ranta (ps) ja Hanna Hautala (sit). Sari Jokinen (vihr) vastusti myös kaavaa, jossa hänen mukaansa ei otettu tarpeeksi huomioon pohjavesiä ja muita luonnonsuojelullisia arvoja. Petri Mattila (sd) toivoi uudelle alueelle hyväosaisia asujia.
Yleinen näkemys oli kuitenkin se, että kaava kokonaisuudessaan on hyvä ja kaavan puolesta äänestikin 34, vastaan 8 ja tyhjää 1 valtuutettu.

Tällä hetkellä Riihimäen kaupungin työterveyshuoltopalvelun järjestää Suomen Terveystalo Oy. Uusi työterveyspalveluiden järjestäjä 1.1.2016 on valtuuston päätöksellä TyöSyke Oy. Uudella järjestelyllä saadaan pitkäjänteisyyttä ja Riihimäen kaupunki pääsee osakkaana suunnittelemaan yrityksen toimintaa.
Kirsti Leskenmaa (sd) oli huolissaan nykyisen työterveyshuollon terveyssisarten asemasta uudessa organisaatiossa. Hallintojohtaja Jussi Savola rauhoitteli sanomalla, että kyseiset henkilöt siirtyvät uuden yrityksen palvelukseen. Savola kertoi myös, että on erittäin vaikea vertailla hintoja eri terveyspalveluiden tuottajien välillä.

Valtuusto päätti ostaa Inkilänhovi ry:n ja Kimmo Ranssi Oy:n omistamat Kiinteistö Oy Riihimäen Inkilänrinteen osakkeet 77.725,98 euron kokonaishintaan. Valtuusto piti hyvänä, että talo ja sen palvelut paremmin integroituvat kunnan palvelutuotantoon.
Kirsti Leskenmaa kertoi tilojen olleen aluksi huomattavasti raskaampihoitoisille potilaille. Hän näki rakennuksessa edelleen joitain puutteita, mutta uskoi palveluiden pelaavan hyvin tulevaisuudessa.

Tienhaaran kaupunginosan tonttien hinnoittelussa päätettiin teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti käyttää perusteena Suojala-Juppalan alueen hinnoittelun yksikköhintoja (18 eur/m², 48 eur/m³). Alueella on asemakaavan muutoksella entisestä Y-tontista tullut kolme erillispientalon tonttia.

Kokouksessa hyväksyttiin myös Kokonkatu 3 asemakaavan ja tonttijaon muutos sekä perheneuvoja ja sosiaaliohjaajan toimien muuttaminen viroiksi.

—
Teksti: Tommi Räty, kaupunginvaltuutettu, SDP