Riihimäen entisessä kaupungintalossa, Kalevankatu 1:n neljännessä kerroksessa, pidettiin 3.6.2019 valtuuston viimeinen kokous ennen pääsyä syksyllä valmistuvaan Uramon upouuteen kouluun. Historian siipien suhinaa – mitä se sitten onkaan – ei kuulunut, kun valtuutetut viimeistä kertaa avainkorteillaan sipaisivat ulko-oven avautumaan. Lehteriyleisölle oli sisäänpääsy Lasinpuhaltajapatsaan suunnan ulko-ovesta myös viimeinen.
Sisäilmaongelmien vuoksi ovat vanha ja uusi osa kaupungintaloa lopullisesti tyhjentyneet käyttäjistä joulukuussa 2016. Sivistystoimi on tehnyt lyhyen muuton Kalevankadulle, entiseen kauppaoppilaitokseen, Uramon koulun virkaa tekevään opinahjoon. Matkakeskukseen ovat muuttaneet kaupungin johto, henkilöstöyksikkö ja asiakaspalvelupiste Tietotupa.
Kaupungintalon vanhin ja arvokkain, rapattu osa on valmistunut 1948 kauppalan virastotaloksi. Suunnittelija oli arkkitehti Veli Valorinta. Ennen talon valmistumista kauppalan virastot toimivat keskustan vanhassa Västäräkin kivitalossa. Sinertävä laajennusosa valmistui 1973.
Kokouksen edellä talon entisessä kahviossa nautittiin kahvit pitsanpaloineen epäekologisesti kertakäyttökupeista ja -lautasista. Uramossa syksyllä toivottavasti muistetaan kierrätyksen ja hiilijalanjälkien tärkeä merkitys.
Kaksi asiaa yli muiden
Kokouksessa kaksi asiakohtaa nousivat yli muiden asioiden: vuoden 2018 tilinpäätöksen hyväksyminen ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus samalta vuodelta. Toki toistakymmentä muutakin asiaa oli listalla. Tarkastuslautakunnan pj. Kai Heimonen (kok) esitteli arviointikertomuksen. Lautakunta oli haastatellut aikamoisen määrän virkamiehiä ja tehnyt tarkastuksia. Vauhti oli ollut kova, seurantakäyntejäkin tehtiin pistokokein neljä. Junailijankadun piha on mahtavalla paikalla, mutta rakennus voisi olla paremmassa kunnossa. Osalle kaupungin varikon toimintaa pj antoi kritiikkiä, samoin Uranuksenkodin ankeudelle ja vanhusten ulkoilupaikan puutteelle. Hoito on asiallista.
Demarivaltuutetut Petri Mattila, Kirsti Leskenmaa ja Kari Vilkman esittivät mielipiteitään. Vilkmanin mukaan Riihimäelle väestömäärän kasvu on tärkeintä. Leskenmaa totesi Uranuskodin alunperin tehdyn hyväkuntoisille asujille, ei vuodepotilaille. Parempi vaihtoehto pitäisi löytyä. Valtuutettu Risto Paajanen (kesk), joka asuu Riihimäen tulvavaara-alueella oli huolestunut Vantaanjoen perkaamisen hitaudesta. Pohjapadoilla saattaisiin joki kesäisin näyttävämmäksi ja ruoppauksia tekemällä saataisiin tulvavalleja. Leskenmaan mukaan sivi- ja sosiaalipuolella ovat sairaslomat lisääntyneet. Nykyinen työterveyshuolto ei täytä lain vaatimuksia. Kaupunginjohtaja Sami Sulkon mukaan Työsykkeen myynnin jälkeen todennäköisesti uusi toimija olisi työssä lokakuussa.
Jere Mattila (sd) kysyi, mitä jatkossa tapahtuu kahdeksalle politiikkaohjelmalle, joista piti luopua. Sulkon mukaan niistä otetaan parhaat osa toimintastrategian valmisteluun. Eero Yrjö-Koskinen (vihr) katsoi, ettei strategian keihäänkärjissä näy lainkaa teatterikoulutuksen osuutta. Petri Mattila ennakoi muutoksilla tehtävän vallankumousta, missä valta siirtyy valtuustolta ja lautakunnilta virkamiehille: valtuuston rooli on muuttunut kumileimasimeksi. Neuvottelutaukoa tarvittiin klo 20.02, jotta hankintapolitiikan sääntöihin saatiin muutoslause. Lauri Jormanainen (sd) esitti poistoa ja Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen (kok.) kannatti. Valtuusto hyväksyi esitetyn muutoksen yksimielisesti.
Kokouksen päätteeksi ryhmistä tulleita eroilmoituksia hyväksyttiin ja seuraajia valittiin. Uusien aloitteiden esittelyn jälkeen kokous päättyi ja kokousta kuvannut videokamera suljettiin. Tietoa ei liene olemassa, kuinka monessa kodissa istuntoja seurataan. Ehkä syksyllä ei Uramon salissa synny kiistaa videolla näkyvistä istuinpaikoista tyyliin eduskunta?
Tietoa kokouksesta tekstitti kaupunginvaltuutettu Kari-Veli Lehtonen (sd).
Jaa tämä artikkeli