Kuntaverot ja pakolaiskiintiöt – kaupunginvaltuuston kokouksesta 16.11.2015

Demarikynästä

m_tausta_ohut

Kuun alussa ollut valtuustoseminaari ja oma jäsenkokous antoivat ymmärtää, ettei verotusta koskeva pykälä toisi yllätyksiä. Tiedettiin oikean siiven tahto ja muiden heitä myötäilevän tahojen ennakkopuheet, joten jännitys ei ollut kovin suuri odotellessa asialistan kahta viimeistä pykälää. Osavuosikatsauksen jälkeen alettiin ruotia pakolaiskysymystä ja sehän sitten puhuttikin – paitsi kokoomusta. He odottivat hiljaa noita esityslistan viimeisiä asioita. Heitä jännitti.

Osavuosikatsauksen, kuten kaikkien talouskatsausten ensimmäisen puheenvuoron oli ennakkoon varannut Jorma Katila (kok). Tällä kerralla hän ei todennut, kuten tavallisesti, että katsaus on laadittu huolellisesti vaan tyytyi lukemaan esittelytekstistä toimintamenojen 2,5 miljoonan alijäämästä. Kai Heimonen (kok) olisi tyytynyt vähän ohuempaan ja supistetumpaan osavuosikatsaukseen, josta kaikki oleellinen kuitenkin selviäisi. Tommi Räty (sd) oli samaa mieltä ja kun aikaa vuoden loppuun on alle puolitoista kuukautta niin korjaustoimet ovat tuloksen oikaisuun myöhäisiä.

Viattomalta näyttänyt kristillisten valtuustoaloite synnytti sitten puhujapönttöön jonon. Kiintiöpakolaisten sijoittaminen Riihimäelle nousi yli tunnin mittaiseksi aiheeksi. Ismo Portin (kd) käytti maltillisen puheen aloitetahon puolesta mutta hänkään ei varmaan arvannut, että edellisen viikonlopun Pariisin tapahtumat heijastuivat voimakkaasti aiheen käsittelyssä.

Aino-Kaisa Pekonen (vas) muistutti kuinka pienestä pakolaismäärästä kokonaisuudessa on kyse. Hanna Hautala (sit) oli kuitenkin edellisessä puheenvuorossa ennustanut koulun aloituspaikkojen ja luokkatilojen loppumisesta ja lisäpalkkauksen tarpeesta. Jari Heikkinen (ps) muistutti kuulijoita siitä, ettei aloitteen valmistelun yhteydessä ole tehty turvallisuusselvitystä. Heikkinen teki muutosehdotuksen, jonka mukaan Riihimäki ei ota yhtään pakolaista nyt, eikä jatkossakaan.

Kirsti Leskenmaa (sd) ehdotti tässä välissä kuntalaisille tiedotustilaisuutta, jossa pakolaiskeskustelussa avattaisiin eri pakolaismuodot ja turvapaikanhakijoiden statukset. Tämä ponsiehdotus hyväksyttiin tämän pykälän päätöksen jälkeen samoin kuin kaikkien perussuomalaisten eriävät mielipiteet.

Mutta sitä ennen ehti tapahtua.

Miia Nahkuri (sd) onneksi asiantuntemuksellaan selvitti vastakkainasettelun vaarat koskien asunnottomien tilannetta. Perussuomalaiset olivat vuorotellen nousseet pönttöön puolustamaan kuntamme kodittomia, toistaneet koulutilan loppumista ja terveydenhuollon jonojen ohitusta.

Esko Nummela (sd) muistutti, että kaupunki voi käytännössä hyvin toteuttaa tämän kiintiöpakolaismäärän vastaanoton Kotikulman asunnoissa. Täten toteutuisi myös sijoituksen hajautus alueellamme tai ehkä myös saman kulttuuripohja omaavien perhekuntien lähelle sijoittaminen. Kotouttamisen ongelmat ehkä helpottuisivat. Nahkurin Miia kysyi myös vastausta odottamatta: Ketkä ovat omia kun omia näin sorsitaan? Kolmannen sukupolven pakolaiset? Vastaus kuitenkin tuli yllättäin. Hanna Hautala oli varannut välittömästi näyttötaululta puheenvuoron.

Hautalan ensimmäisestä lauseesta selvisi paljon. Suomalainen rotu kuolee sukupuuttoon näillä toimilla! Geeniperimää tulisi vaalia. Terhi Mäntymaa (vas) varoitti moisista geeni-termien käytöstä. Samoin valtuuston puheenjohtajan olisi luullut puuttuvan valtuustossa käytettyyn ala-arvoiseen sanankäyttöön. Hautala kysyi myös otsatukkansa alta yleisö katsoen: Mistä hänen perheensä voi hakea turvapaikkaa? Ääneen ei vastausta kuulunut.

Asiallisessa keskusteluosassa Kirsti Tolvanen (sd) tunnusti itse olevansa pakolainen ja muistutti historian oleva tulevan kehityksen perusta. Lauri Jormanainen (sd) näki viisaasti tämän keskustelun vahvistavan hänen käsitystään, että Uramon koulu tulee todellakin toteuttaa 3-sarjaisena.

Ennen äänestyksiä ehti Juha Ranta (ps) Marko Tuomisen (ps) kannattamana ehdottaa neuvoa-antavaa kuntakyselyä ennen näiden muutaman kiintiöpakolaisen vastaanotosta päättämistä.

Tämän tunteikkaan ja aikaa vieneen keskustelun jälkeen päädyttiin alkuperäisen päätösehdotuksen kannalle.

Kokoomus ei käyttänyt yhtään puheenvuoroa, he edelleen jännittivät tulevaa veropäätöstä.

Seuraava pykälä 105, kaupunginvaltuuston kokoontuminen vuonna 2016,  oli ns. läpihuutojuttu. Ryhmä ei omassa kokouksessaan osannut aavistaa, että salissa Esko Nummela halusi kokouspaikaksi seminaareihin rajata Riihimäki-sanan. Kari-Veli Lehtonen (sd) kannatti ehdotusta. Onneksi Jarmo Levänen (sd) reagoi nopeasti pyytäen neuvottelutaukoa. Salin hymähtelyt olivat ymmärrettäviä.

Pari viikkoa aikaisempi Hyrian tiloissa pidetty valtuuston seminaari oli lähes fiasko. Puheenjohtajan avauspuhe kesti lähes yhtä kauan kuin työryhmiin varattu aika monine kysymyksineen. Ryhmätöiden purussa ja yhteenvedossa tulevaan vuoteen kohdistuvissa suunnitelmissa oli mukana vain muutamia valtuutettuja. Nämä asiat pitää hoitaa tiettömien yhteyksien päässä.

Bilateraalisen kaupan aikaiset käytänteet pitää unohtaa. Uudet vastuuntuntoiset tavat ja käytökset vallitsevat ja päätösten pohjatyölle pitää antaa rauha ja aikaa.

Valtuustokokouksen asialista eteni elinkeinotonttien myyntikysymykseen. Kai Heimonen piti perustettavan osakeyhtiön perustamista sinällään tarpeettomana. Perusteena hän piti järjestelyn aiheuttamaa varainsiirtoveroa. Hän ei halunnut kuitenkaan tehdä muutosehdotusta. Esko Nummela muistutti vanhan Teollisuuskylän hyvää toimintahistoriaa. Petri Mattila (sd) piti tehtyä päätösehdotusta hyvänä.

Vuorossa oli kaksi viimeistä asiapykälää.

Kokoomuksen jännitys kiristyi kun Janne Yrjölä (vas) ehdotti tuloveroprosentin korottamista 0,25 %-yksikön verran. Jännitys lähes pakahtui kun korotukselle tuli myös kannatusta. Janne oli perustellut vasemmistoliiton kantaa tulevilla investoinneilla ja kiristyvillä leikkausuhilla. Ilmeistä päätellen myös oikeiston puolesta perusteet olivat oikeat. Äänestystulos 34-9 naulasi vuoden 2016 tuloveroksi nykyisen 20,5 %.

Samoin selkeästi äänestysluvuin 34-9 vahvistettiin kaupunginhallituksen esitys tulevasta kiinteistöverosta.

Budjettiin syntyy vajaan miljoonan euron vaje näistä verotulojen vähennyksistä. Me SDP:ssä emme ole huolissamme vielä tuon aukon tukkimisesta. Kokoomukselle tuli kiire ilmoittaa sijoitusasunnon omistajille ja muille kiinteistöyhtiöiden omistajille tulevien vuokrakorotusten perusteiden muutoksesta.


Teksti: Hannu Nokkala, valtuustoryhmän 1. varajäsen, SDP

m_tausta_ohut