Yhdistys ja jäsenet

Yhdistyksen jäsenmäärä on vuosikymmenten aikana vaihdellut suuresti, milloin mistäkin syystä. Riihimäen Työväenyhdistyksen perustavassa kokouksessa jäseneksi liittyi 60 henkilöä. Puoluetilastotiedoissa vuoden 1903 jäsenmääräksi ilmoitettiin jo 166 henkilöä ja vuonna 1906 210 henkilöä. Alkuvuosina yhdistyksen jäsenmäärä kehittyi tasaista tahtia. Vuosina 1905-1909 se pysytteli noin kahdensadan vaiheilla.

Vuoden 1918 tapahtumien jälkeen Riihimäen työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 1919 alussa vain 21. Sodassa kuolleita yhdistyksen jäseniä oli vain muutama kymmenen, muut olivat jääneet pois toiminnasta muista syistä. Vuoden 1919 aikana yhdistyksen toiminta ja jäsenmäärä kehittyi niin että kesäkuussa jäseniä oli 125 ja vuoden lopussa jo 254.

Vaihtelu jäsenmäärissä on niin suurta, että kun vuoden 1935 jäsentilastossa määrä on 103, niin jo vuoden 1938 tilastossa se on 166. Sotavuosien aiheuttamaa keskeytystä toiminnassa seurasi 1950-luvulla voimakas nousukausi. Vuonna 1950 rikottiin 300 jäsenen raja, josta se vuosikymmenen lopussa suuntariitojen takia laski lähelle kahtasataa.

Toiminta virisi uuden talon myötä. 1960- ja 1970-lukujen aikana yhdistyksen jäsenmäärä kaksinkertaistui. Osaltaan se johtui uuden talon valmistumisesta ja siellä järjestetyistä huvitilaisuuksista. Työväenyhdistyksen toimintaan tuli mukaan runsaasti nuoria, tarvittiinhan tanssien järjestämisessä paljon talkooväkeä, josta osa tuli mukaan myös yhdistyksen muuhun toimintaan ja liittyi jäseneksi.

Jäsenmäärä nousi 1980-luvulla lähelle viittäsataa, mutta painui sitten vuosikymmenen loppua kohden tasaisesti 400:n alapuolelle ja vuosituhannen vaihteessa alle kolmensadan. Nyt on menossa jälleen jäsenmäärässä nousukausi, vuonna 2012 lisäystä jäsenmärässä oli 10 prosenttia.

Pitkäaikaisia jäseniä

Yhdistyksen jäsenjoukko on muiden samankaltaisten yhdistysten tavoin varsin ikääntynyttä. Nuoria on kuitenkin saatu mukaan riittävästi, jotta yhdistyksen toiminnalle on jatkoa tulevinakin vuosikymmeninä.

Suuri joukko nyt jo edesmenneitä yhdistyksen jäseniä on ollut toiminnassa mukana lähes koko aikuisikänsä. Heistä on syytä mainita erityisesti vuonna 1996 104-vuotiaana kuollut Lauri J. Koivisto, joka oli liittynyt puolueen jäseneksi 1919. Riihimäen Työväenyhdistyksen jäseneksi hän liittyi vuonna 1932. Hän ehti näin olla yhdistyksen jäsenenä 64 vuotta toimien mm. jäsenkirjurina ja Kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Vuonna 2003 100-vuotiaana edesmennyt Niilo Suominen oli yhdistyksen jäsenenä lähes 60 vuotta toimien Työväenyhdistyksessä erilaisissa tehtävissä sekä kunnallisissa luottamustoimissa.

Nyt yhdistyksen täyttäessä 110 vuotta yli 60 vuotta jäsenenä olleita tovereita on 10 ja yli 50 vuotta jäsenenä olleita 23. Pitkäaikaisimmat jäsenet ovat Eino Laakso 68 vuotta ja Aulis Kaistinen 67 vuotta.

Pitkiä työrupeamia

Yhdistyksen piiristä on vuosikymmenten aikana noussut esille joukko tovereita, joiden työpanos on muodostunut erittäin mittavaksi. Sodanjälkeinen aika, lähes puolet yhdistyksen tähänastisesta historiasta, on ollut käytännöllisesti katsoen kahden puheenjohtajan työkautta. Näihin tehtäviin on liittynyt runsaasti erilaisia merkittäviä kunnallisia ja puolueen luottamustehtäviä. Vuodesta 1948 lähtien Työväenyhdistystä johti 29 vuoden ajan yhdistyksen historian pitkäaikaisin puheenjohtaja Sulo J. Ojanen. Hän oli Riihimäen sosialidemokraattien voimahahmo niin järjestöelämässä kuin myös kunnallispolitiikassa.

Ojasen jälkeen vuodesta 1977 vuoteen 1989 puheenjohtajana oli Aulis Kaistinen, ennen puheenjohtajuutta hän oli johtokunnan jäsenenä vuodesta 1966 lähtien. Aulis Kaistinen on Riihimäen Työväenyhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja Sosialidemokraattisen Puolueen kunniajäsen.

Aulis Kaistisen jälkeen puheenjohtajina on ollut lyhyitä aikoja useita henkilöitä mm. Eero Viitaniemi, yhdistyksen historian 25. puheenjohtaja ja Kari Kaistinen vuodet 2002-2012. Yhdistyksen pitkäaikaisimpana sihteerinä toimi vuosina 1961-1976 Aarne J. Nurmi. Taloudenhoitajina on viime vuosikymmeninä ollut mm. Aulis Kaistinen ja Väinö Muntila. Vuodesta 1989 lähtien taloudenhoitajana on toiminut Pentti Auvinen joka on samalla myös ollut kiinteistön isännöitsijänä.

Työväenyhdistyksen jäsenillä on ollut merkittävä asema Riihimäen sosialidemokraattien edustajina puolueen eri luottamustehtävissä, puoluekokouksissa, puolueneuvostossa, nykyisessä puoluevaltuustossa, piirihallituksessa ja monissa työryhmissä. Työväenyhdistyksen jäsenillä on ollut keskeinen asema myös Riihimäen kunnallispolitiikassa ja kunnallisten luottamustehtävien hoitamisessa niin Riihimäellä kuin koko maakunnan alueella.

Järjestöuudistus

Heti yhdistyksen perustamisen jälkeen, vuonna 1906 perustettiin Hausjärven Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö, joka oli kunnan alueella toimivien puolueosastojen yhteistyöelin. Riihimäen Työväenyhdistyksen asema kunnallisjärjestössä muodostui alusta pitäen keskeiseksi.

Riihimäen Työväenyhdistyksen asemaa vahvisti 1930-luvulla Riihimäen Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön perustaminen, jolloin työväenyhdistyksen edustustehtävät puolue-elimissä lisääntyivät.

Riihimäellä toimi parhaimmillaan seitsemän työväenyhdistystä. Ne oli perustettu lähinnä asuinalueiden ja työpaikkojen mukaisesti. Pienten yhdistysten toiminta loppui vähitellen ja jäsenistö siirtyi jäljelle jääneisiin yhdistyksiin. 1970-1980 luvuilla purkautui Karjalaisten Sos.dem. yhdistys, Toimenhaltijain, entiseltä nimeltään Rautatieläisten Sos.Dem. yhdistys ja Arolammin työväenyhdistys.

Järjestöuudistus saatettiin loppuun vuonna 2010. Kunnallisjärjestö lakkasi olemasta muuttamalla sääntönsä perusyhdistyksen säännöiksi ja nimensä Riihimäen Sosialidemokraatit ry:ksi. Sitä edelsi Riihimäen Läntisen Sos.Dem. yhdistys ry:n ja Riihimäen Sos.Dem. Naisyhdistyksen purkautuminen. Heidän jäsenensä samoin kuin nimensä Riihimäen Sosialidemokraatit RITY ry:ksi muuttaneen Riihimäen Työväenyhdistyksen jäsenet siirtyivät Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n jäseniksi.

Paikkakunnalle jäi näin kaksi sosialidemokraattista yhdistä, toiseksi Herajoen Työväenyhdistys. Puolueen sääntöjen mukaisesti suurempi, eli Riihimäen Sosialidemokraatit ry otti hoidettavakseen kunnallisjärjestölle kuuluvat tehtävät.

Nyt 110-vuotista historiaansa juhlivan yhdistyksen nimihistoriaksi voidaan kirjata Riihimäen Työväenyhdistys ry – Riihimäen Sosialidemokraatit RITY ry – Riihimäen Sosialidemokraatit ry.

Työväenkulttuuria ja sivistystyötä

Vuonna 1969 Riihimäellä avattiin Valtakunnallinen Työväentalomuseo. Yhdistyksellä oli merkittävä asema Valtakunnallisen Työväentalomuseon perustamisessa ja erityisesti sen sijaintipaikan valinnassa, että se saatiin Riihimäelle. Tällä hetkellä museota ylläpitävässä Työväenperinteen Tutkimus ry:n toiminnassa ja hallinnossa on mukana useita yhdistyksen jäseniä. Työväenyhdistys teki 1971 puoluekokoukselle esityksen, jotta puolue ryhtyisi toimiin työväenliikkeen toimintaan liittyvien esinelahjoitusten saamiseksi museolle. Samassa yhteydessä edellytettiin myös, että valtiovalta tukisi taloudellisesti työväenliikkeen museotoimintaa. Riihimäen Työväenyhdistys puolestaan lahjoitti 70-vuotisjuhlakokouksessaan yhdistyksen arkiston museolle.

Kulttuuriin ja koulutukseen liittyvissä asioissa työväenyhdistys on ollut läheisessä yhteistyössä näihin aihepiireihin erikoistuneen Työväen Sivistysliiton opintojärjestön kanssa.

Työväenliikkeen piiristä kasvaneen nuorison opiskelumahdollisuuksien parantamista on yhdistyksen piirissä pidetty tärkeänä. Tässä mielessä perustettiin helmikuussa 1983 Riihimäen Työväenyhdistyksen 80-vuotisjuhlien juhlarahasto ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten tukemiseksi. Ensimmäiset stipendit rahastosta jaettiin vuoden 1984 toukokuussa, stipendien jakaminen on jatkunut säännöllisesti vuosittain.

1980-luvulla yhdistyksen piirissä laajeni kiinnostus myös seurakuntatyötä kohtaan. Vuosikymmenen aikana järjestetyissä seurakuntavaaleihin löytyi aikaisempaa enemmän sosialidemokraattisia ehdokkaita, ja heitä myös valittiin enemmän kirkkovaltuustoon. Työväenyhdistyksen jäseniä on toiminut myös kirkkoneuvostossa ja seurakunnan eri työryhmissä. Vuoden 1985 piispantarkastuksen aikana Tampereen hiippakunnan piispa Paavo Kortekangas vieraili Rity-talolla. Rity-talolla on joulun alla järjestetty jo vuosikymmenten ajan kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia yhteistyössä Riihimäen seurakunnan kanssa.

Monipuolista toimintaa – yhdistyksen jaostot

Satakymmenvuotisen historian aikana Työväenyhdistyksen alaisuudessa ja rinnalla on toiminut monia yhdistyksiä ja jaostoja. Valistus- ja harrastustoimintaan kiinnitettiin yhdistyksen piirissä suurta huomiota. Valistustyön päämäärät olivat usein poliittisia, mutta muodot lähinnä kulttuuritoiminnan piiriin kuuluvia.

Naisjaosto perustettiin jo vuonna 1905. Työväestön oma urheiluseura Kontio perustettiin kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1908, ja samana vuonna perustettiin myös nuoriso-osasto, joka kuitenkin liittyi Työväenyhdistykseen vasta 1911. Myöhemmin Päivän Nuorina tunnettu raittiusjaosto Soihtu perustettiin 1919.

Kirjastotoiminta käynnistyi jo alkuvuosina, kun yhdistys tilasi jäsenten luettavaksi lehtiä. Sittemmin yhdistyksen kirjasto on lahjoitettu Valtakunnalliselle työväentalomuseolle. Musiikkiharrastus sai järjestäytyneen muodon soittokunnan perustamisen myötä vuonna 1906.

Alkuvuosikymmeninä yhtenä harrastusmuotona ja Työväenyhdistyksen jaostona oli näyttämötoiminta. Se sai alkunsa vuoden 1904 vaiheilla. Toiminnan vakiinnuttua siitä käytettiin nimeä Riihimäen Työväen Näyttämö.

Yhdistyksen piirissä on edellä mainittujen lisäksi toiminut lukuisia muita jaostoja mm. huvijaosto, retkeilyjaosto, seurakuntajaosto, raittiusjaosto, valistusjaosto, Päivän Nuoret ja vuonna 1975 perustettu Riihimäen Nuoret Kotkat.

Uuden talon valmistumisesta lähtien aina 1980-luvulle yksi tärkeimmistä jaostoista oli huvitoimikunta. Se vastasi tanssitoiminnan pyörittämisestä ja myöhemmin myös bingotoiminnasta.

Jaostoilla on ollut päävastuu yhdistyksen piirissä järjestetystä virkistys- ja vapaa-ajan toiminnasta. Jaostojen toiminta on saanut entistä reippaampia muotoja nuoren polven tullessa toimintaan mukaan. Tosin 1980-luvun nousukauden myötä monipuolistuneet harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat olleet omiaan vähentämään mielenkiintoa yhdistystoimintaan.

Soittokunta

Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta perustettiin vuonna 1906. Suomen Työväen Musiikkiliittoon Soittokunta liittyi 1928. Soittokunta on vanhin harrastuspohjalla toimiva, omalla alkuperäisellä nimellään esiintyvä soittokunta.

Sysäyksen soittokunnan perustamiseen antoi yhdistyksen helluntaina 1906 järjestämä kävelyretki. Helsingistä kävelyretkelle tahdittajaksi lupautunut soittokunta perui tulonsa, mikä synnytti ajatuksen omasta soittokunnasta. Ensimmäiset instrumentit saatiin hankittua yhdistyksen ja eräitten ammattiosastojen jäsenten lahjoittaessa torvirahastoon yhden päivän palkkansa. Ensimmäinen esiintyminen tapahtui heinäkuussa 1906 pidetyssä kansanjuhlassa.

Soittokunnan alkutaipaleisiin liittyy runsaasti vaikeita aikoja ”punikki” -nälvimisistä pula-aikoihin ja sotiin. Kansalaissota vaikutti lamaannuttavasti myös soittokunnan toimintaan, mutta heti sodan jälkeen saatiin rivit kuitenkin nopeasti kuntoon. Esiintymiset alkoivat uudelleen jo kesäkuussa 1919.

Soittokunta jaettiin 1932 orkesteriin, joka vastasi lähinnä tanssimusiikista, ja torvisoittokuntaan, jota tarvittiin etenkin ulkoilmajuhlissa. Jaosta ei kuitenkaan tullut pysyvä, sillä orkesteri lakkasi toimimasta jo 1934. Soittokunnan ohjelmistossa oli kuitenkin runsaasti tanssimusiikkia.

Varojen hankkimiseksi järjestettiin runsaasti tanssitilaisuuksia itsenäisesti ja yhdessä Työväenyhdistyksen kanssa. 1930-luvulla kapellimestarina toimi Raine Sallinen, joka laulatti myös yhdistykseen perustettua sekakuoroa.

Vuonna 1962 sai alkunsa poikasoittokunta, sittemmin nuorisosoittokunta. Sen vilkkaimmat toimintavuodet ajoittuivat 1960 – 1980 luvuille. Soittokunnalla on ollut myös oma naisjaosto, joka perustettiin vuonna 1970. Se toimi ahkerasti ja mm. ompeli esiintymisasuja. Uudet, nykyiset univormut saatiin käyttöön 1964.

Alusta asti toimintaan on kuulunut säännöllisesti vuosittain omien konserttien järjestäminen. Soittokunta osallistui varsinkin 1930 -1970 luvuilla ahkerasti Musiikkijuhlille, ensimmäisen kerran Viipurissa vuonna 1935. Vuonna 1986 soittokunta teki Työväenyhdistyksen kustantamana oman LP-äänilevyn ja kasetin ”Tutut sävelet”.

Omalla paikkakunnalla Riihimäen Työväenyhdistyksen Soittokunta on tuttu näky erilaisissa juhlissa ja muissa tilaisuuksissa. Esiintymisiä on kotimaan lisäksi ollut myös ulkomailla, erityisesti Pohjoismaissa ja Riihimäen ystävyyskaupungeissa.

Pitkäaikaisia kapellimestareita ovat olleet Raine Sallinen, Einari Kotonen, Kosti Fagerlund ja Usko Nord. Pitkäaikaisin kapellimestari oli director musices Juhani Ylipekka, joka johti soittokuntaa vuodesta 1962 lähtien pieniä väliaikoja lukuun ottamatta yli 30 vuotta. Nyt kapellimestarina on director musices Paul Jaavamo.

Soittokunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli K. Nyman, hänen jälkeensä mm. Raine Sallinen, Vilho Tereshatoff, Einari Kotonen, Volter Sundberg ja Raimo Lindgren. Pitkäaikaisin soittokunnan puheenjohtaja on Erkki Vesanto. Nyt puheenjohtajana on Petri Laakkonen.

Naisjaosto

Työväenliikkeen ohjelmassa edellytettiin sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta. Tämän periaatteen tunnustivat työläiset yleisesti myös Riihimäellä. Naisten osuus yhdistyksen jäsenistä oli kuitenkin vähäinen. Eniten naisten järjestäytymistä esti uskontokysymys, monilla oli käsitys että yhdistyksen kokouksissa pilkattiin Jumalaa.

Kun vuonna 1906 yhdistyksessä oli jäseniä 210, heistä naisia oli vain 8. Naisten osuus kuitenkin lisääntyi niin että vuonna 1938 jäsenistä naisia oli 51 eli n. kolmas osa. Tällä hetkellä vuoden 2012 jäsentilaston mukaan jäsenistä naisia on 109 eli n. 40 prosenttia.

Naisjaoston toiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1904, jolloin työväenyhdistyksessä toimi ompeluseura. Naisjaoston nimeä alettiin käyttää vuonna 1905 ja seuraavana vuonna se liittyi Sosialidemokraattiseen Naisliittoon. Jaoston toiminta sammui kuitenkin pian, mutta Naisliiton tilastojen mukaan se perustettiin uudelleen 1907.

Naisjaoston kolmas tuleminen tapahtui keväällä 1945 jolloin 1930-luvulla hiipunut toiminta käynnistettiin perustamalla Hilma Arjavirran johdolla uudelleen Riihimäen Työväenyhdistyksen naisjaosto. Tätä vuotta 1945 pidetään nykyisen naisjaoston syntymävuotena.

Työväenyhdistyksen tapaan naisjaostolla on ollut pitkäaikaisia puheenjohtajia. Hilma Arjavirta luotsasi naisjaostoa 15 vuotta, hänen jälkeensä Helmi Lappalainen 8 vuotta ja Kyllikki Vallin 28 vuotta. Nyt puheenjohtajana on Teija Mattila.

Aktiivivuosinaan naisjaosto kokoontui säännöllisesti viikoittaisiin kerhoiltoihin. Naisjaosto vastasi juhlien ja kokousten kahvitarjoilusta ja järjesti niiden yhteydessä mm. myyjäisiä ja arpajaisia. Kahvituksilla, myyjäisillä ja arpajaisilla hankitun tuoton jaosto lahjoitti yhdistyksen toimintaan.

Vilkkaimmillaan naisjaoston toiminta oli 1980-luvulla. Näistä vuosista monien mieleen ovat jääneet syksyisin Rity-talolla järjestetyt mahtavat ruokapidot, ”Kurpitsajuhlat”.

Naisjaostolaisilla on ollut keskeinen asema nuorisojaoston, Päivän Nuorten ja Nuorten Kotkain toiminnassa niiden perustamisesta alkaen, ohjaajina, juhlien järjestelyissä yms. tehtävissä.

Nuorisojaosto

Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton Riihimäen osasto perustettiin vuonna 1908. Se liittyi Työväenyhdistykseen vuonna 1911. Toiminta lähti käyntiin hitaasti, mutta vilkastui vuoden 1917 vallankumoustunnelmissa. Ensimmäisten punakaartilaisjoukkojen jäsenten joukossa oli monia nuoriso-osastolaisia.

Seuraavina vuosikymmeninä toiminta oli ajoittain vilkastakin kuitenkin välillä hiipuen. Syksyllä 1965 toiminta vilkastui ja käyttöön otettiin nimi Riihimäen Työväenyhdistyksen nuorisojaosto. Osaksi vilkastuminen johtui uuden talon tanssitoiminnasta, joka veti nuoria mukaan myös yhdistyksen muuhun toimintaan. Nuorisojaostolla ja Päivän Nuorilla oli osittain yhteistä toimintaa. Vuosikymmenen lopulla nuorisojaoston toiminta jälleen hiipui.

Vuosina 1971-1976 Riihimäellä toimi omana rekisteröitynä yhdistyksenä Riihimäen Sosialistinuoret ry. Se kuului jäsenenä Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliittoon SNK:hon.

Vuoden 1976 alussa perustettiin uudelleen Riihimäen Työväenyhdistyksen nuorisojaosto, joka liittyi jäseneksi Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliittoon SNK:hon.

Nyt nuorisojaoston toiminta on saatu jälleen käyntiin. Parin viimevuoden aikana yhdistykseen liittyi uusia nuoria jäseniä joiden toimesta nuorisojaosto aloitti tänä vuonna toimintansa nimellä Riihimäen Demarinuoret.

Vaikka nuorten osuus yhdistyksen jäsenistä on välillä laskenut, nuorisojaostolla on kuitenkin koko ajan ollut toimintaa, joskus enemmän joskus vähemmän.

Päivän Nuoret

Päivän Nuorten toiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1919, kun Työväenyhdistyksen alaosastoksi perustettiin lasten raittiusosasto Soihtu joka liittyi Sosialidemokraattisen Raittiusliiton jäseneksi. Alkuvuosikymmeninä myös tämän jaoston toiminta oli vaihtelevaa, mutta toiminta kuitenkin jatkui.

Varhaisnuorisotoiminta vilkastui vuonna 1944, jolloin Soihtu sai nimekseen Päivän Nuoret. Päivän Nuorten toimintaan on kuulunut monenlaisia kerhoja, retkiä, osallistumista erilaisiin kilpailuihin yms. Kerhojen vetäjinä on toiminut suuri joukko yhdistyksen jäseniä. Päivän Nuorten toiminta päättyi vuonna 1996. Viimeisenä kerhona toimi tanhukerho, jonka pitkäaikainen ohjaaja oli Helvi Arvola.

Nuoret Kotkat

Sosialidemokraattinen varhaisnuorisojärjestö Nuorten Kotkien Keskusliitto perustettiin vuonna 1943. Nuorten Kotkien toimintaa on Riihimäellä ollut jo 1950-luvulla. Siitä ei ole löytynyt enempää tietoa kuin nyt Työväentalomuseon kokoelmissa oleva Kotkaosaston lippu.

Koska Riihimäellä oli varsin toimiva Raittiusliittoon kuuluva Päivän Nuoret, perustettiin Riihimäen Nuoret Kotkat vasta vuonna 1975. Se on toiminut alusta saakka yhdistyksen jaostona ja kuuluu jäsenenä Hämeen Nuoret Kotkat piirijärjestö ry:n kautta Nuorten Kotkien Keskusliittoon.

Alkuaikoina Nuoret Kotkat järjesti säännöllistä kerhotoimintaa useammassakin paikassa. Kotkakerhojen esittämät laulu- ja lausuntaesitykset ja pienimuotoiset näytelmät olivat osa Työväenyhdistyksen joulu- ja muiden juhlien ohjelmistoa. Tällä hetkellä ei ole kerhotoimintaa vaan toiminta keskittyy leiri- ja retkitoimintaan.

Nuorten Kotkien toiminta on ollut monipuolista. Yhtenä toimintamuotona on ollut osallistuminen Kotkaliiton ja Kotkapiirin järjestämille leireille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Leirien pitopaikkana on ollut mm. Urjalassa sijaitseva Kotkaliiton kesänviettopaikka Kankaan Torppa. Rityn Kotkat ovat järjestäneet myös omia leirejä.

Kansainvälinen toiminta on monella tapaa kuulunut Kotkien toimintaaan. Kotkat ovat osallistuneet kansainvälisille leireille Suomessa, Pohjoismaissa ja muuallakin Euroopassa. 1980-luvun loppupuolella Kotkat pitivät usean vuoden ajan Rity-talossa pienimuotoista kehitysmaakauppaa.

Riihimäen Nuorten Kotkien kummina ovat vuodesta 1987 lähtien olleet Marja ja Arto Lapiolahti.

Riihimäen Nuorten Kotkain edustajia on ollut mukana osaston perustamisesta lähtien kotkapiirin hallinnossa. Kotkaosaston nykyinen puheenjohtaja on Osmo Hansen-Haug. Kaisu Kotirinta on mukana Nuorten Kotkien Keskusliiton ja kansainvälisen Kotkajärjestön IFM-SEI:n hallinnossa.

Huvitoimikunta

Lähes koko yhdistyksen historian ajan ovat sen tärkeimmät tulolähteet olleet vuokratuotot ja huvien järjestämisestä saadut tulot. Uuden talon valmistuttua siellä käynnistyi tanssitilaisuuksien järjestäminen, jota jatkui 1980 luvulle saakka. Vastuu toiminnan pyörittämisestä oli huvitoimikunnalla. Parhaimmillaan tansseja järjestettiin kolme kertaa viikossa, kahdessa niistä musiikki soitettiin levyiltä.

Tanssien järjestäminen vaati suuren joukon väkeä, järjestysmiehiä, lipunmyyjiä, vaatesäilön hoitajia, ravintolan myyjiä yms. Kaikesta toiminnasta vastasivat huvitoimikunnan jäsenet, jotka tanssi-iltoina olivat vuoron perään paikalla illanisäntinä ja muissa tehtävissä.

Bingotoiminta käynnistyi 1970 luvun alussa Aimo Vallinin ja Väinö Muntilan oivalluksesta ja ideoimana. Aluksi järjestettiin juhlasalissa sunnuntaisin ns. lappubingoja, myöhemmin tilaisuuksia oli myös arki-iltaisin. Vastuu bingotilaisuuksien järjestämisestä oli huvitoimikunnalla.

—–
Siirry: Historiasta poimittua, osa IV